Costa Rica, Matkailu

Costa Rican Karibian puoli – enemmän viidakkoa ja elämää

joulukuu 21, 2017

Tyynenmeren aallot ovat vaihtuneet Karibianmeren turkoosiin sävyyn ja minulle liian hektinen Santa Teresa (San Josesta puhumattakaan) letkeämmän tunnelman Puerto Viejoon.

Istun puisen bungalovin terassilla, jykevän puupöydän ääressä ja kirjoitan tätä. Jani ottaa rennosti riippukeinussa. Kuuntelee Dan Brownin Alkua BookBeatista. Kuulen ympärilläni viidakon ääniä. Jossain kaukaa mölyapinat mölyävät ja lukuisat linnut tirskahtelevat, sirkuttavat ja viheltävät. Mihin vain katsonkin, näen niin paljon vihreää vehreyttä – palmuja, saniaisia ja banaanipuita – että ihan huimaa. Sitten jostain lennähtää suuri, vaalean sininen perhonen ja rikkoo ihanasti vihreän värisuoran. Seuraan katseellani sen liihottelua. Hymyilen.

Sitten kuulen narskutusta. En tiedä mikä otus tuo on, mutta se näyttää suuren hännättömän hiiren ja pienen kengurun tai kaniinin sekoitukselta. Ruskea eläin istuu takajaloillaan ja järsii jotain löytämäänsä herkkua, mitä se pitelee söpöissä pikku etukäpälissään. Seuraavassa hetkessä se jo loikki pois. Luulen että se ja kaksi sen kaveria asuvat meidän mökkimme alla. Ehkä ne ovat perhe.

Costa Rican Karibian puoli on enemmän mieleeni. Täällä on enemmän elämää. Kuvassa on kaksi pientä sammakkoa

Joskus siipiään kiivasti räpyttelevä pikkuruinen kolibrikin saattaa lennähtää tarkastamaan, löytyisikö kukkia joiden mettä se voisi imeä pitkällä sirolla nokallaan.

Pieni turkoosin sävyinen sammakko, jolla on pieniä mustia laikkuja kehollaan, loikki eilen edellämme aamupalapaikalle kuin tietä näyttäen.

Rakastan tällä puolella maata sitä, että täällä on niin paljon eläimiä. Polkupyöräilimme heti ensimmäisenä päivänä Punta Uvan suuntaan paikkoja katsomaan ja kas, törmäsimme laiskiaiseen. Se roikkui rannalla puussa ja yritti tavoitella hitain liikkein puiden lehtiä syötäväkseen. Miten suloinen! Kotimatkalla kaksi papukaijaa lensi korkealla puiden latvustoissa.

Costa Rican Karibian puoliTässä kiikaroidaan paikalle sattuneiden uusi-seelantilaisten kanssa tukaaneja

Eilinenkin pyöräretki oli onnistunut eläinbongarinäkökulmasta katsoen. Näköpiiriin osui arka vyötiäinen, joka säntäsi vikkelästi karkuun metsän siimekseen kun yritin hiipiä vähän lähemmäs kameran kanssa. Saman tien varrelle lennähti myös tukaani-pariskunta, ja vähän siitä eteenpäin upea, suuri iguaani antoi ihailla koristeellista itseään, ennen kuin sai palvonnasta tarpeekseen. Meitä nimittäin kertyi useampikin ihminen tuota upeaa otusta ihailemaan. Aina kun pysähdymme kiikaroimaan, paikalle sattuneet kysyvät uteliaina mitä olemme löytäneet. Sitten annamme kiikarit heidän käteensä ja hekin saavat palan ihmeellistä luontoa katseltavakseen.

Etsi kuvasta iguana

Haluaisin ehdottomasti satsata ensi vuonna linssiin, jonka avulla saisin ikuistettua näköpiiriin sattuneet eläimet. Tällä hetkellä näillä linsseillä, lähinnä henkilökuvaukseen sopivalla ja laajakuvakulmaisella ei eläimistä saa kuvia, mutta onneksi meillä on hyvät kiikarit. Siirrän sitten silmien verkkokalvoilta nuo kuvat muistoihini.

Tuoreen kookoksen vesi on ihanan virkistävää

Tänään on taas luvassa jännittäviä muistoja. Lähdemme iltapäivällä tapaamaan shamaania, ja sitten jatkamme matkaa yöretkelle. Toivottavasti öinen sademetsä tarjoaa paljon nähtävää. En epäile sitä hetkeäkään. Yöt meidän omassa bungalovissammekin ovat jännittäviä, kun äänieristeitä ei ole ja kaikki kuuluu läpi kuin teltassa ikään. Kaikki se jännittävä siritys, ujellus ja kurnutus. Viime yönä kuuntelin ääntä, joka oli kuin jatkuva, kimeä nauru.

Tällä puolella maata sataa enemmän ja ilma on hyvin kuuma ja kostea. Viime yönä vettä tuli niin kovaa, että se melkein sattui korviin. Kun nukahdin, heräsin valtavaan pamahdukseen kun joku tai jokin hyppäsi tai putosi katollemme. Sitten kuului narinaa, kun se jokin valui alas peltikattoa pitkin.

Aamulla kaikki oli hyvin. Aurinko paistoi. Sitten satoi vettä ja paistoi taas.

P.s: Päivitän Instagram storya aktiivisesti, joten sitä kautta pääset matkaan mukaan melkein reaalisti.

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Laura joulukuu 22, 2017 at 08:45

    Ai vitsit kuinka ihanalta teidän reissu kuulostaa ja näyttää – olen mielenkiinnolla seurannut Instassa tarinoitasi :). Mukavia päiviä sinne lämpöiseen paratiisiin <3.

    • Reply Anna-Maria joulukuu 23, 2017 at 02:30

      Ihanaa että olet surannut <3 Kiitos siitä 🙂 Täällä on kyllä ihanaa, mukavan erilainen paikka kuin mikään muu. Kiitos, ja sinne ihanaa joulun aikaa <3

  • Reply Sunna joulukuu 22, 2017 at 12:26

    Tykkäsin myös Karibian puolesta ihan valtavasti, olisin voinut jäädä tuijottelemaan mölyapinoita ja hämähäkkejä ja merikilpikonnia Cahuitaan loppuiäksi. Jatkettiin tuolta Bocas del Toroon Panamaan, ja se paikka vasta huikea olikin <3

    • Reply Anna-Maria joulukuu 23, 2017 at 02:33

      Haha! Joo, täällä riittää kyllä nähtävää. Tänäänkin ollaan hengailtu vain omilla kulmilla, ja silti nähtiin kilpikonna <3 <3

      Haha! Me otiin Bocas Del Torossa pari vuotta sitten, ja haaveiltiin että olisi ihana jatkaa rajan yli tänne. Silloin ei jatkettu mutta nyt, täällä ollaan <3 Bocas oli kyllä kiva! Ja Panama ylipäänsä.

    Leave a Reply