Lifestyle, Ravintolat, Ravintolat ja kahvilat

Sunnuntaibrunssi Hämeenlinnassa

marraskuu 1, 2017

”Pääsisitkö sunnuntai-brunsseilemaan Suistolle ja kuvailisitko kokemuksen?” kysyi Hämeenlinnalainen hitaita elämyksiä (siis jooga- ja hyvinvointimatkoja- ja kursseja, sekä kasvisruoka-, mehustus- ja raakakakkutyöpajoja ja tykypäiviä) tarjoava yritys nimeltä Slow Mondo minulta jokin aika sitten.

”Aivan varmasti,” vastasin ja merkitsin päivän muistiin. Ajattelin, että nyt on meikäläisen rukouksiin vastattu, kun sunnuntaisinkin on tarjolla Hämeenlinnassa brunssi. Vieläpä just mun makuuni. Tottakai haluan viedä tätä ilosanomaa myös muiden korviin, jotta hyviä palveluita olisi saatavilla jatkossakin.

Rukouksiini on vastattu: Sunnuntaibrunssi Hämeenlinnassa. Kiitos!

Haukkaan herkulliselta tuoksuvaa focaccialeipää ja annan katseen kiertää ympäri tilaa. Katosta roikkuvan valtavan suuren ja kimaltavan kristallikruunun alla sijaitsevan seisovan pöydän ympärillä käy kuhina. Selkeästi kaikilla on nälkä. Puuhakkaat lapset tutkivat uteliaina ympäristöään, hiukan eri vinkkelistä kuin minä. Ympärilläni on sunnuntai-energia. Pidän siitä.

Haluaisin lisää leipää. Öljyn, suolan ja pehmeän lämpimän rakenteen yhdistelmä on vastustamaton. Tiedän vatsani kuitenkin ottavan itseensä liiasta vehnän puputtamisesta, joten tyydyn vain kertomaan mielihalustani ääneen.

-Mutta se leipähän vehnätön, Jani vastaa.

Olen jo hakemassa lisää.

Leivän lisäksi tarjolla on monenlaista ihanaa, lämmittävää, piristävää ja herkullista sapuskaa. Myös gluteenitonta, vegaanista ja luomua. Minua ilahdutti focaccian lisäksi erityisesti vihertuoreshotti, joka oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että selleristä huolimatta se maistui hyvältä. Slow Mondo, kertokaa salaisuutenne!

Kardemumma-kaurapuuro oli kuin lämmin halaus ja uunivihannekset veivät kielen mennessään. Samoin perunanachot lehtikaalilla. Linssipata oli mukavan tuhti, ja fenkolilla ja appelsiinilla maustettu vihersalaatti toi raikkautta kokonaisuuteen. Hummukseen tosin olisimme mieheni kanssa kaivannet lisää makua.

Lapsiakaan ei oltu unohdettu. Heille oli oma pieni pöytä, josta saivat napsia juures- ja kasvistikkuja, pyöreitä kirsikkatomaatteja, intialaisia kikherneitä, mustikkaista smoothieta ja pikkuisia pannarin palasia vadelmahillolla.

Jälkkäriosuuskin on mainitsemisen arvoinen. Oli suklaakakkua, vegaanista brownieta, porkkanakakkua sekä herukka-inkivääri raakaneliötä, joista vain viimeksi mainittuun iskin haarukkani, vaikka myönnän kyllä, että varsinkin suklaabrowniet houkuttelivat ihan tosissaan.

Jos halusi nostaa sunnuntain ja brunssin kunniaksi maljan, siis jonkin muun kuin suloisen omenamenumaljan joka kuului tarjontaan, se oli hyvin helppoa, koska brunssipaikassa Suistolla on anniskeluoikeudet. Jotkut kippistivät kuohuviinillä, mutta silmiini osui ainakin yksi päiväviiniäkin nauttiva punkun ystävä.

Valitettavasti brunssi ei ole ainakaan toistaiseksi ihan joka sunnuntainen juttu, mutta ilmeisesti jatkoa on luvassa. Tilausta olisi, niin minun toimestanikin, mutta myös Slow Mondon Facebook-sivuille jätettiin palautetta, että seuraavalle brunssille haluttaisiin tehdä jo varaus.

En ihmettele. Brunssilla oli kiva lämmin tunnelma. Ruoka oli hyvää, monipuolista ja ravitsevaa ja Suisto paikkana kivan intiimi, kauniin rouhea ja erittäin rento. Just passeli sunnuntaiherkutteluun.

Jos sunnuntaibrunssi kiinnostaa, nappaa seurantaan Slow Mondon Facebook tai Instagram. Lupasivat ilmoitella siellä kun jatkoa seuraa.

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply