Hyvinvointi, Mieli, Ravinto

Pakkolepo ei ole maailmanloppu. Näin siihen kannattaa suhtautua

elokuu 6, 2017

Urheilija ei tervettä päivää näe, sanotaan. Sanonta pätee kai myös kaltaiseeni aktiiviliikkujaan. Nimittäin aina tuntuu löytyvän kolotteleva tai kipeytynyt paikka. Nyt kyseessä on polvi.

Kaikki alkoi viattomasta, pienestä naksunnasta pyörälenkeillä. Sitten kyykkytreenissä tuntui vihlaisuja, ja aiemmin tällä viikolla polvi alkoi työpäivän loppupuoliskolla särkeä siinä määrin, että oli haettava kylmäpussi avuksi, eikä kyykkyn meno tullut enää kuulonkaan (hoitajan työssä tulee kyykisteltyä yllättävän monta kertaa päivässä). Lääkäri tuumasi, että loppuviikko menee levon merkeissä, kylmäpussilla hautoessa ja tulehduskipulääkekuurilla.

Vielä muutama vuosi sitten olisi ärsyttänyt. Olisi ketuttanut oikein huolella, kun ei pääse lenkille. Silloin, entisenä ääripäiden ihmisenä olisin heittäytynyt kypsästi sohvalle murjottamaan ja syömään lakujäätelöä ja suklaakeksejä.

Ihanaa, että nyt on toisin. Jos aikaisemmin pakollisen lepojakson aikana olen kokenut, että jos en voi liikkua, ei motivaatio riitä järkevään syömiseenkään, mutta nyt olen saanut treenattua mieltäni niin, että en viitsi käyttää energiaa moiseen. Ajattelen, että ei tässä mitään. Täytyy levätä. Onhan tässä hektistä ollutkin. Sitä paitsi, liikunnalta jää aikaa panostaa ravitsemukseenkin!

MIKÄ ON MUUTTUNUT?

Asenne. Nykyisin ymmärrän, että ehdottomuus, suorittaminen ja joustamattomuus syövät motivaatiota ja tekevät hallaa omalle parhaalle ystävälle. Itselle.

Lisäksi ymmärrän enemmän kehoni tarpeita. Osaan olla rasittamatta kroppaani turhilla aineilla, kuten valkoisella sokerilla, tietyillä hiilihydraateilla ja turhilla lisäaineilla, varsinkin niinä päivinä, kun tiedossa ei ole liikuntaa.

Ymmärrän, että tarvitsen järkevää ja laadukasta ravintoa myös silloin, kun en pääse liikkumaan, enkä panosta vain niihin päiviin, jolloin treenaan.

MITEN SITTEN KANNATTAA SYÖDÄ LEVON AIKANA?

Yhden kroppa tarvitsee hiilihydraatteja enemmän kuin toisen. Jos kuitenkin aktiivivisuustaso tipahtaa roimasti useamman päivän ajaksi, hiilihydraattienkin tarve laskee. Keho käyttää hiilihydraatteja polttoaineena, mutta jos liikunta jää, hiilarit voivat jäädä vararasvaksi vyötärön seudulle. Nipistä siis niistä, eli esimerkiksi leivästä, riisistä, pastasta, leivonnaisista, herkuista, perunasta ja niin edelleen, mutta älä kuitenkaan jätä kasviksiasi syömättä, vaikka niissäkin hiilihydraattia ja sokeria on.

LEPOPÄIVIIN KANNATTAA AJOITTAA KEHONHUOLTOA

Jos lepopäivistä haluaa ottaa täyden hyödyn irti, kannattaa varata esimerkiksi aika hierontaan, tai panostaa venyttelyyn ja rullailuihin. Näin vamma saattaa parantua nopeammin ja saat lihastesi sidekudosrakenteihin elastisuutta, joustavuutta ja parempaa aineenvaihduntaa. Se vaikuttaa positiivisesti treenaamiseen jatkossa, samoin palautumiseen, mutta myös jokapäiväiseen suoritus- ja toimintakykyyn ihan arjen tasolla. Lisäksi kehontuntemus lisääntyy.

JOS JOKU PAIKKA ON PELISTÄ POIS, TREENAA JOTAIN MUUTA JOS MAHDOLLISTA

Minulla ongelma on nyt polvessa, joten se rajoittaa toki liikkumista, mutta ei kuitenkaan tarkoita, että en voisi tehdä mitään. Vaikka en voi nyt juosta, kävellä, pyöräillä tai kyykkäillä, voin panostaa ylävartaloon.

Suunnittelinkin itselleni kivan kotona tehtävän yläkroppatreeniin, johon tarvitsen leuanvetotangon, kuminauhan sekä käsipainot. Aion treenata selkää ja hauiksia leuanvedoilla, olkapäitä pystypunnerruksilla ja vipunostoilla, rintaa punnerruksilla ja kuminauhalla, sekä ojentajia kuminauhalla.

Ja kun kerran pystyn liikkumaan, sallin itselleni polttoainettakin vähän enemmän. Esimerkiksi sushia. Nam!

You Might Also Like