Ajatuksia/Mielipide/Ajankohtaista, Hyvinvointi, Lifestyle, Ravinto

Hyvän olon tavoittelu ja ekologinen elämäntapako pakonomaista äärimmäisyyksiin hinkkaamista?

huhtikuu 9, 2017

Koirat hipsivät vähäeleisen varovaisesti takavasemmalle, kun puuskahtelin tuolissani helmikuun Trendi-lehti käsissäni. Olin ärsyyntynyt ja ne vaistosivat sen.

Kyse on Ruokarauhaa! -nimisestä artikkelista, joka pureutuu ruokavalio- ja hyvinvointiteemaan. Sen ingressi kuuluu näin:

”Vältä sokeria, ryhdy gluteenittomalle, vaihda soijajugurttiin! Vatsa ja maapallo saattavat kiittää ruokavalioiden uudesta suosiosta. Mutta miksi syömästämme ruuasta tuli ravinnon lisäksi lifestyle-valinta?”

Halusin tietää vastauksen esitettyyn kysymykseen, vaikkakin pohdin koko kysymyksen tärkeyttä. Että onko tosiaan oleellista pohtia, miksi syömämme ruoka on lifestyle-valinta, kun kaikkihan me elämme elämäntyylimme mukaan muissakin asioissa.

Lisäksi vastaus ei minusta edes ole oleellinen niin kauan kuin ”vatsa ja maapallo saattavat kiittää ruokavalioiden uudesta suosiosta,” juttua lainatakseni. Jos hyvinvointia tavoitteleva elämäntapa lisää yksilön ja mahdollisesti jopa suuremman joukon onnellisuutta, eikö se ole ainoastaa hyvä asia?

En lopulta tainnut saada vastausta kysymykseen, tai se peittyi kuohuntaani. Juttu nimittäin jätti fiiliksen, että hyvän olon tavoittelu ja ekologinen elämäntapa on pakonomaista äärimmäisyyksiin hinkkaamista tai hyväosaisten harrastus, joka saa aikaan inhottavaa kateutta muissa. Siis heissä, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia tietoa tai laadukkaampaa ruokaa tarjoushampurilaisten sijaan.

Esimerkkinä käytettiin kauniita Instagram-annoksia. Sitä, kuinka aamiaisannosten päälle on ”aikaa ja vaivaa säästelemättä, geometrisella tarkkuudella aseteltu pähkinöitä, kiivinpaloja ja tuoreita vadelmia, eikä sen vuoksi jää aikaa selvittää, mitä omaa työaikaa koskevalle kilpailukykysopimukselle kuuluu”.

Minä ajattelen, että Instagramin tarkoituksena on tarjota ihmisille visuaalista karkkia ja inspiraatiota. Siitä on tullut vaihtoehto aikakauslehdille tai reseptikirjoille. En jaksa uskoa kenenkään viitsisivän väsätä jokaista annostaan tuntitolkulla, vaan pikemminkin niihin panostetaan, jotka päätyvät Instagramiin.

Tämä upea annos on kuvakaappaus ruokabloggaaja Jon Instagram-tililtä: healthyeating_jo

Myös ruokapreppaajat – eli he, jotka valmistavat etukäteen koko viikon ruuat, jotta jääkaapissa olisi aina jotain terveellistä – saivat oman osansa prässistä. Ruokien etukäteisvalmstelutrendi muistuttaa Trendi-lehden mukaan pari vuotta sitten vallalla ollutta kotoilubuumia. ”Samaan aikaan asiantuntijat huolestuivat, haittaako liian innokas kotoilu esimerkiksi naisten työuria, jos kodin puunaaminen alkaa äkkiä kiinnostaa enemmän kuin työtehtävistä suoriutuminen”, luin.

Jutussa on paljon kohtia jotka saivat pohtimaan, miksi (hyvää tekevästä) kärpäsestä täytyy tehdä (pahaa tekevä) härkänen? Miksi hyvinvoinnista kiinnostuneen täytyy saada lukea olevansa ”ruokaintoilija.” Raukka, joka ei kiinnostuksen kohteensa vuoksi tiedä mitä muualla maailmassa tapahtuu.

Vaikka onkin hyvä katsoa ja arvioda asioita eri vinkkeleistä, emmekö voisi olla tyytyväisiä, että jo niin pitkään huonolla tolalla olleeseen tärkeään asiaan on saatu edistystä? Ympäristökysymykset ovat päivän polttava asia ja on kai yleisessä tiedossa myös se, että syömämme ravinto on yhteydessä terveyteen?

Otetaan esimerkiksi tuorein kohdalleni sattunut tiedote: Reijo Laatikainen, terveydenhuollon maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti sekä dosentti ja syöpätutkija Timo Joensuu sanovat, että kolmannes syöpätapauksista voitaisiin välttää terveellisellä ravinnolla ja riittävällä liikunnalla. Tämä käy ilmi miesten pian julkaistusta kirjasta Syö hyvin, voi paremmin – Ravinto syövän ehkäisyssä ja hoidon tukena.

Mielestäni ei ole asiallista määritellä itsestään, läheisistään sekä ympäristöstä huolta pitäviä ihmisiä ”ruokavalioilla kikkaileviksi, tylsistyneiksi hyvätuloisiksi”, jotka harrastuksellaan voivat syventää yhteiskunnallisia jakolinjoja, kun kaverilla ei välttämättä ole varaa vaihtaa jokaista korvapuustiaan raakakakkuun kahvilareissulla. Samalla logiikalla tupakoimattomat ovat pahiksia.

Näinä aikoina, kun ilmastonmuutos on totta ja ihmiset ovat monin eri tavoin sairaampia kuin koskaan, ei olisi varaa sammuttaa kenenkään kipinää pitää itsestään ja ympäristöstään parempaa huolta. Toivoisin, että kirjoittaisimme hyvinvoinnista positiivisessa ja kannustavassa hengessä. Ei latistaen tai pilkaten.

You Might Also Like